10.12. Kuten mikä tahansa arkipäivä ennen tätä ja ehkä tämän jälkeen. Söin, menin töihin, kiukuttelin, tein töitä, kiukuttelin lisää, vietin mukavan lounastauon, tein töitä ja jatkoin kiukutteliua.  Tein lisää ja enemmän ja kiihtyvällä vauhdilla töitä  ja sitten... ihanaa.. kotiin.

Sen jälkeen vuorossa makkarasopan tusaaminen ja valmistaikinasta joulutorttuja -hyviltä maistui, kumpikin! Vähäksi aikaa otsasuonet laskeutuivat normaalille tasolle ja nautin hetken hiljaisuudesta ja rauhasta. *Syvä huokaus*

Istahdin sohvalle, yle arkistosta päivän murhamysteeri ja sitten se alkoi.. Tasainen kiljunta, mökä, huutaminen, töminä vaihtelevassa järjestyksessä. Kerrostalo muuttui hetkessä helvetin esikartanoksi ja yläkerta sen migreeniä aiheuttaviksi pikkupiruiksi. Kokemuksesta tiesin, että yläkerran mussukoiden meno jatkusi samalla desibelitasolla noin 21.30 ja hiljenisi sitten aikuisten huutoon ja lasten yhtä kovaääniseen vastaukseen.

Mihin asti nykyajan lapset oikein saavat viikolla valvoa? Eikä nukkumaanmeno aikoja ollut kuin mun nuoruudessani? Ja myös oman lapseni nuoruudessa, koska tämä natsiäiti pakotti lapsensa hiljentymään iltaa kohti.

Kone auki ja googleen hakusanaksi Tori. Sieltä hakuun vuokrattavat asunnot ja paikkakunta.  Löytyikin melko läheltä rauhallinen (?) rivitalo kaksio saunalla. Kuulosti hyvältä!! Etenkin se rauhallinen.. joten laitoin viestiä ja kysyin onko vapaana? Vastaus tuli heti: vapaana on edelleen. Huomenna soitan, toivon parasta ja odotan pahinta.

Tätäkin markkinoitiin rauhallisena, mukavana paikkana. Huomautettiin jopa, että vastapäätä on lastentarha joka saattaa aiheuttaa häiriötä. Öö.. niin kenelle? Lapset ovat siellä sen ajan kun allekirjoittanut kiukuttelee omassa työssää. Sen sijaan yläkerran monsterikakarat ovat aiheuttaneet enemmän harmaita hiuksia kuin oma, nyt 18-vuotias prinsessani on ehtinyt tähän mennessä saada aikaiseksi.

Kyllä maailmaan meteliä mahtuu.. kunhan se maailma ei ole ihan mun yläpuolellani joka päivä ja viikonloppuisin aamusta iltaan. ja epäilijöille tiedoksi: Kyllä, olen aiemminkin asunut kerrostalossa. Naapurissani asui 5 henkinen perhe joista kaikki 3 mukulaa olivat alle kouluikäisiä eivätkä he saaneet edes ulkona moista mekkalaa aikaiseksi.

Miten itse suhtautuisit,jos olisit puoli tuntia kuunnellut huutoa "apua, apua, apua..." Minä mietin kyllä,  että pitäisikö oikeasti soittaa kaikkien nykyään sattuneiden kauheuksien vuoksi lastensuojeluun, poliisille, hätänumeroon.. tapahtuiko tuolla oikeasti jotain sellaista mistä olisi syytä tehdä ilmoitus? Kunnes kuulin matalan äänen sanovan kohtuullisen  selvästi " lopeta avun huutaminen, kukaan ei tule auttamaan sua jos tarvitset oikeasti apua, kun luulee että sä vaan leikit" No, ihan sanatarkasti ei varmaan noin mennyt, mutta tuonne päin kumminkin.

Paperistako nämä seinät on tehty, jos aikuisten äänikin kuuluu noin selvästi läpi?

Jos tuo rauhallinen rivitalo ei tärppää, niin saatanpa aloittaa karaoke harrsatukseni uudestaan ja kokeilla, kuinka hyvä äänentoistojärjestelmä tv:ssä olikaan.. 

Nimim. en ole katkera mutta kuitenkin ;)